Takaisin pääsivulle

Auki taitellun esitteen toisella puolella on N.Granbergin vuonna 1951 kuvittama esitys Turun linnan historiasta. Klikkaamalla kuvaa saat esiin suuremman kuvan, jonka tekstit ovat luettavissa. Näyttöresoluutiolla 1152x864 kuva tulostuu ruudulle luonnollisen kokoisena. Kuva painaa n. 500 kilotavua.


sivu 1

KÄYNTI TURUN LINNASSA

Nykyisen Turun kaupunginalueen läntisessä osassa, Aurajoen suussa, sijaitsee vanha Turun linna.

Linnalla on keskeinen asema maamme historiassa; siksi on paikallaan lyhyesti esitellä linnan rakennuksen eri osia, linnan syntyvaiheita ja kohtaloita aikojen kuluessa. Tämän kirjasen tarkoituksena on opastaa kävijöitä heidän tutustuessaan linnan alueeseen.

Kaupungin keskustasta lähtevä raitiovaunu vie matkailijan mukavasti 15 minuutissa linnan pääkäytävän edustalle.

Kirjasen kannessa on linna kuvattuna pääkäytävän suunnalta. Edessämme olevan puistokäytävän, päässä eroittautuvat linnan porttiholvit. Kirjasen karttaaukeamalla näemme suuren punaisen nuolen. Nuoli osoittaa nykyisen Linnankadun suuntaa ja samalla tutustumiskäyntimme lähtökohtaa. Kartasta selviää linnan rakenne, linnan eri osiin liittyvät historialliset ajankohdat ja tapahtumat. Kirjasessa on koetettu myös kuvailla eräitä nykyisin jo tuhoutuneita linnoituslaitteita; tämä helpottaa kokonaiskäsityksen saamista linnan romanttisista vaiheista (18, 3, 17). Linnan laajoihin historiallisiin kokoelmiin ja sisäarkkitehtuuriin voi asiasta kiinnostunut tutustua lukuisten erikoisjulkaisujen avulla. Linnanmuseo on avoinna yleisölle päivittäin klo 11—15 (kesäisin 11—16).

Mutta palatkaamme kirjasen karttaan ja punaiseen nuoleen. Käännymme lehtikujalta vasemmalle ja kävelemme kau-niissa puistossa pitkin linnan ulointa osaa. Tämä on linnan itäistä puolustusrintamaa. Sivuutettuamme sen näem-me jykevärakenteisen pyöreän tornin "C". Se on n.s. "pyö-



sivu 2

riö", joka muodostaa linnan ulommaisen sivustasuojan Aurajokeen päin. Sitä ennen näimme porttiholvista oikealla jyrkkäharjaisen, tornimaisen katon kohoavan linnansiiven kulman takaa; sisäänkäytävän kohdalla kohoaa toinen samanlainen. Nämä osoittavat kahden tornin sijaintia (tornit E ja D). Tornirivi C, E ja D yhdistävine rakennelmineen muodosti linnan itäisen puolustus-rintaman (11). Tämä kaupunkiin päin oleva sivusta oli linnan heikoin kohta. Hyökkääjät suuntasivat aina iskunsa tätä linnan varustusta vastaan. Sivulla 3 on esitetty kaikki linnan eri rakennusvaiheet. Näistä kuvista saa kä-sityksen eri aikoina rakennetuista puolustuslaitteista. Nähdään miten ahkerat ihmiskädet koettivat estää alati laskeutuvaa vesirajaa. Kartta osoittaa vesirajan sijainnin linnan perustamisvaiheen aikana.

Linnansiivet pohjoisessa ja etelässä, jotka liittyvät mainittuihin muinaisiin torneihin D ja C, ovat miltei nykyisessä asussaan peräisin Vaasojen ajalta (1520—1650). Nämä rivit ja kaikki kolme tornia muodostavat sen linnan osan, joka tunnetaan "Uuden linnan" eli etulinnan nimellä. Linnan vanhempaa osaa A ja B tornien seutuvilla sanotaan "Vanhaksi linnaksi".

Uuden linnan vaiheet ovat moninaiset. Jo 1300-luvun lopussa oli pakko suojata "Vanhaa linnaa" maan puolelta valleilla ja pysty aidalla. Vesi joka suojasi linnaa idästä päin laski laskemistaan. Matala salmi tuli yhä kapeammaksi ja peittyi kaislikkoon. Synkät linnanpäälliköt havaitsivat huolestuneina vähittäisen maan kohoamisen.

Oli pakko aloittaa kaivuu. Syvät vallihaudat risteilivät nykyisessä kauniissa linnan puistikossa - linnan itäisen rintavarustuksen ulkopuolella. Oli käytettävä hyväksi Aurajoen vettä ja johdettava se vallihautoihin. Samanaikaisesti oli tarvis laajentaa uutta linnaa. Alkuperäiset kivivallit korvattiin paksuilla kivimuureilla, tärkeimpiin kohtiin muurattiin torneja; täten koetettiin luoda puolustusmuuri suojaamaan vanhaa linnaa. Tämä kehitysvaihe selviää kuvista sivulla 4.

Linna oli menettänyt parhaan liittolaisensa meren, mutta myös muut uudet vaarat olivat uhkaamansa linnan. turvallisuutta. Ruuti tuliaseilleen olivat muuttamassa so-



sivu 3

dankäynnin.» Primitiiviset muurinsärkijät ja kivensinkoojat saivat väistyä tykkien ja tuliaseiden tieltä. Muurin harjalta ja torneista, sateli laukauksia hyökkääjää kohti - kukaan ei voinut vaaratta lähestyä muureja hankalasti käsiteltävien ja tehottomien muurinsärkij öiden avulla. Vain tykkituli kykeni karkoittamaan puolustajan muurinharjalta. Ennen pitkää hyökkääjä käytti skerpentiinejä ja falkonetteja ja ampui linnoitusta muilla tuliputkilla ja hakapyssyillä.

Puolustustarkoituksiin rakennettiin vähin erin etulinnan eteen vallitus "M" ja ulkovarustus "N" (15, 14, 12).

Meidän päiviimme on kuitenkin säilynyt vain uusi linnanosa lopullisessa rakennusvaiheessaan. Vallitus ja ulkovarustus ovat hävinneet jäljettömiin, mutta koko se maasto, joka nykyisin sijaitsee linnanpuistikon itäisen osan seutuvilla, on ollut veristen taistelujen näyttämönä vihollisen ahdistaessa linnaa.

Tykit kehittyivät yhä peloittavammiksi aseiksi. Jo 1600-luvun alkupuoliskolla kyettiin järeitäkin tykkejä kuljettamaan huonoillakin teillä. Otettiin käyttöön peloittavat mörssärit; ne sinkosivat raskaita kuulia ja kivilohkareita korkeassa kaaressa yli kattojen linnan sisäpihalle. Käytettiin myös palopommeja; linna ei ollut enää turvassa tulipalon vaaralta, korkealta putoilivat nämä pommit ja sytyttivät tuleen linnan suojatuimmatkin osat.

Murtumattomina pidetyt kivimuurit saatettiin murskata maan tasalle, mikäli vihollisella oli tosi mielessä. Itäisen sivun ulkolaidoilla taistelivat linnan puolustajat viimeisen taistelunsa. Täällä piti linnan miehistö puoliaan 10 kuukauden ajan Albrekt Meklenburgilaisen piiritysarmeijaa vastaan ja antautui vasta nälänhädän uhatessa.Tämä tapahtui v. 1364. Vv. 1521 - 23 Kustaa Vaasan joukot valtasivat linnan takaisin tanskalaisilta. V. 1563 taistelivat valleilla suomalaiset ja tanskalaiset, puolalaiset ja värvätyt saksalaiset. Silloin nimittäin kapinoiva Suomen herttua, sittemmin Ruotsin kuningas Juhana III, taisteli velipuolensa Eerik XIV:n piiritysjoukkoja vastaan. Lähes 10.000 miestä osallistui piiritykseen. Murskaava ylivoima ratkaisi taistelun. Linna valloitettiin ja linnanherra joutui Eerik XIV:n vangiksi.


sivu 4




sivu 5

Tuliaseita käytettiin ahkerasti ja järeät tykit mursivat rikki linnan ikivanhat muurit ja tornit. (Korkealla läntisessä tornissa on selvästi nähtävissä - sisäpihalta katsottaessa - rautakuula. Laukaus on ammuttu idästäpäin ja tunkeutunut n. 60 cm syvälle muuriin. Tästä saamme käsityksen tykistön, senaikuisesta tehosta).

Vielä kerran syttyi linna tuleen. Sotainen marski Klaus Fleming ja Kaarle herttua taistelivat keskenään. Se oli verinen taistelu, ja valtauksen jälkeen ryöstivät herttuan julmistuneet soturit linnaa. Tämä tapahtui vv. 1597 ja 1599.

Huolimatta kaikista näistä verisistä taisteluista oli Vaasojen aika linnan historian loistokautta. Vaasat loivat linnasta todella kuninkaallisen linnan. Valkoisiksi rapattuine muureineen oli tämä Vaasojen linnoitus kuin luminen satulinna. He koristivat linnansa muhkein koristustornein eli "turellein", he kunnostivat nostosillat yli leveitten vallihautojen, kaivauttivat uusia ampuma- ja tähystyskäytäviä ja varustivat linnan raskailla tykeillä. Nämä kuninkaat laitattivat kuninkaallisia asuinhuoneita ja heidän palveluksessaan oli runsaasti hovimiehiä, palvelijoita, soittoniekkoja ym. Linnasta käsin he hallitsivat maata, kunnes kohtalo teki lopun heidän valtakaudestaan.

Mutta ennenkuin jätämme vieraan tutustumaan omin neuvoin puistoon, mainittakoon parilla sanalla seikasta, jolla varmaan on oma mielenkiintonsa. Kun on tutustuttu linnan itäiseen, osaan johtaa sieltä useampiakin teitä n.s. "pyöriön" vieritse puiston eteläiseen osaan. Olemmekin linnan eteläisen siiven edustalla ja tällöin huomiomme kiintyy ulkonemaan, joka näkyy eteläisen linnarivin keskustassa. Tällöin palautuvat mieliimme kuningas Eerik XIV:n ja hänen onnettoman puolisonsa kuningatar Kaarina Maununtyttären hahmot. Tämä ulkonema (torni "T") on ollut onnettoman kuninkaan vankikoppina. Kuninkaan traagillinen kohtalo herättää jälkimaailman myötätuntoa. Kuningattaren osaksi on tullut historiantutkimuksen antama marttyyrin kruunu; se on eräs linnan historian romanttisia piirteitä. Kerrotaan kuningattaren yrittäneen veneellä lähestyä tornia nähdäkseen ristikkojen takaa rakkaan kuninkaansa.



sivu 6

Suurin osa eteläistä puistoa oli veden peitossa. Ympärysmuurin jäännöksiä on vielä näkyvissä vanhan linnanosan eteläisen siiven seutuvilla. Ympärysmuurin perusta oli vahvistettu tukipilareilla. Kulkiessamme edelleen puistossa tulemme linnan läntiseen osaan. Tätä hallitsee valtava, 40 m korkea torni "A". Olemme linnan ikivanhassa osassa: tämän tornin muurasivat todennäköisesti risti-retkeläiset joskus 1200-luvun lopussa. Vesiraja yltyi silloin muurinperustaan asti. Näillä seuduin sijaitsi myös laivalaituri siihen aikaan kun linna oli linnoitettuna leiripaikkana.

Jatkaessamme edelleen kiertokäyntiämme tulee vastaamme linnan pohjoinen julkisivu. Tämä linnan osa oli puolustuksen kannalta lujin. Pohjoisen linnansiiven suo-jissa on kuninkailla ollut salinsa ja loisteliaat asuinhuo-neensa. Täällä asustivat aikoinaan Juhana herttua ja hänen kaunis puolisonsa Katariina Jagellonica, iäkäs valtion päämies kuningas Kustaa Vaasa, Kaarle herttua - sittemmin kuningas Kaarle IX, Kustaa II Aadolf ja monet muut historian tunnetut miehet ja naiset varhaisesta keskiajasta lähtien. Ja heidän katseensa harhailivat milloin iloiten milloin kaihomielin yli aavan meren, meren jonka turvin heidän linnansa oli kukistumaton.

1600-luvun loppupuolelta alkaen ei linnalla enää ollut sotilaallista merkitystä; linnan edustan maastoa ei voitu enää puolustaa tykistön ylivoimalta. V. 1614 linna paloi, ja sen jälkeiset vaiheet ovat rauhanomaisia. Kartta lukuisine merkintöineen selvittelee tärkeimmät historial-liset tapahtumat. Kun tutkii karttaa kiertokäynnin yhtey-dessä, voi syventyä jokaisen linnärakennuksen eri osaan ja tutkia näitä historiallisia muistomerkkejä viittauksissa mainittujen suppeiden selostuksien avulla.

Ken on kiinnostunut näistä historiallisista tapahtumista, hänen saatavissaan on laaja alaa käsittelevä kirjallisuus. Mutta linnaan poikkeavalle matkaajalle saattaa tämä kirjanen olla oppaana hänen tutustuessaan linnan romanttisiin vaiheisiin. Kenties olemmekin herättäneet hänen mielenkiintonsa ja mielikuvituksensa Suomen monivaiheisiin kohtaloihin. Silloinhan olemmekin saavuttaneet tarkoituksemme, sillä liittyväthän Turun linnan vaiheet kiinteästi maamme historiaan.




TURUN LINNAN HISTORIALLISEN ESITTELYN PÄÄSIVU
ESITTELYN TEKSTIT

Tämän sivun teille tarjoaa

Homepage