|
Kimmo Ojaniemi
Visual Artist • Kuvataiteilija |
 |
<< Takaisin leikekirjan otsikohin TURUN SANOMAT Lars Saaren kirjoitus Turun Sanomissa 11.11.1993Muistin ja teknologian risteysasemaKimmo Ojaniemen näyttelyssä surisee, kuplii ja helisee. Kipsiveistokset nytkähtelevät ja huohottavat, kasvit tärähtelevät ja viinilasi kieppuu riskirajoilla peltisen kuution päällä. Etenkin suhde tekniikkaan on hykerryttävä. Ojaniemellä tekniikka toimii nyrjähtäneesti, epäloogisella tai absurdilla tavalla. Kuitenkin se toimii - ei vaan teknisesti, mutta myös idean tasolla ja visuaalisesti. Myös kulttuuriviitteisiin Ojaniemi sisällyttää nyrjähtelevää ironiaa. Naamaansa vääntelevä kipsimaski onkin kumia.Maalarina Ojaniemi on kehittynyt eniten. Gaia-sarjassa Ojaniemi piirtää lähes monokromaattisen väriabstraktion päälle ympyräksi kasvavan oksa-aiheen. Tausta voi olla herkästi valkoisella peitetty hento vihreä tai syvän mustansininen avaruus, jonka Ojaniemi ympäröi iskevän tehokkaalla valkoisella kehyksellä. Symmetrinen oksakehä on luonnon sykilsen kierron ja kasvun - luonnonprinsiipin - visuaalinen metafora. Windows-sarjan maalaukset viittaavat sekä renessanssin käsitykseen kuvasta ikkunana että tietokoneohjelmiin. Ojaniemen ikkunoista näkyy tähtitaivas ja maailmankaikkeus. Ojaniemen tematiikka voisi kuvata kulttuurisen muistin ja teknologian risteysasemaksi. Tätä kautta Ojaniemi pääsee kiinni koko biosfäärin ongelmiin, tekniikan ja luonnon ristiriitoihin. Ja teoksia voi lukea monitasoisesti. Ongelmavakio kosmoksessa -teoksen valkoisella pöytäliinalla kieppuva punaviinilasi voi yhtä hyvin viitata universumin kuin helsinkiläisen taiteilijaravintolan "lakeihin". Siten Ojaniemen konsepti sulkee sisäänsä sekä suuret teemat että arjen hälinät - (mikro)Kosmoksen kähinät ja makrokosmoksen kumun. Ojaniemen tasapainoilu suurten teemojen ja ihmisten saavutusten huvittavuuden välillä muistuttaa renessanssin uusplatonikkojen luomaa kuvaa taiteilijasta saturnisena nerona - ja melankolikkona. Renessanssitaiteilija kaipaisi palavasti matemaattista teoriaa ja häntä inspiroivat suuret ideat. Samalla hän kärsi syvästi inhimillisestä räjallisuudestaan. Taiteilijan melankolia selittyi sillä, että hän oli tietoinen "sfääreistä", mutta tiesi myös, että ei pysty niitä saavuttamaan. Mielestäni Ojaniemi ei saavuta sfäärejä tieteen avulla. Tieteelliset viittaukset ovat "ornamentteja", kun taas runous on teosten voima. Ojaniemen tuotteliaisuus ja aktiivinen näyttelytoiminta on osoitus hyvästä työvireestä. Mutta johtuneeko kiivaasta työtahdista, että näyttely on nyt hieman epätasainen. Kilpimaalarin maailmankuvat on aiheena ilmeisen loppuunkaluttu. Abstrahointi ja pelkistys on myös Ojaniemelle tie kohti yhä vakuuttavampaa visiota. LARS SAARI<< Takaisin leikekirjan otsikohin |
|