HUITTISTEN HIRVENPÄÄN LÖYTÖTARINA

Huittisten hirvenpään löysi v. 1903 Malmin torpan renki Kustaa Mäenpää pannessaan kuntoon perunapeltoa. Erikoinen kivi viehätti torppari Heikki Malmia ja niinpä hän osti kiven Kustaalta maksaen siitä 10 penniä. Tammikuussa 1904 hän vei kiven Turun markkinoille, jossa pari maisteria hämmästeli reiällistä kiveä. Maisterit, jotka ovat jääneet tuntemattomiksi, ostivat kiven viidellä markalla ja veivät sen Turun kaupungin historialliseen museoon. Myöhemmin se päätyi Kansallis-museon kokoelmiin.
Huittisten museossa on erinomainen kopio hirvenpäästä.

Tuula Heikkurinen-Montell:
(Huittisten hirvenpään informaatiotaulun paljastustilaisuudessa)

"Loimijokiseudun asutus alkoi syntyä viimeistään vuoden 6 000 eKr. paikkeilla. Maan kohotessa asutus pysytteli meren rannalla, joka n. 5 500 eKr. oli ehtinyt siirtyä Punolan-Palojoen seudulle. Tähän vaiheeseen ajoitetaan Satakunnan ja epäilemättä koko Suomen tunnetuin kivikautinen esine, Huittisten hirvenpää. Esinettä on pidetty parhaana Suomesta löydettynä kivikautisena taideteoksena. Se on hyvin realistinen ja voikin olettaa, että taiteilijalla on sitä tehdessään ollut mallina kaadettu hirvi.

Löytöpaikalta todettiin vuosina 1907 ja 1957 suoritetuissa kaivauksissa asuinpaikka, joka siis on sijainnut meren rannalla. Paikalta löydetyn tulisijan hiilistä tehdyn radiohiiliajoituksen mukaan paikka ajoittuu n. 5 170 eKr. Niinpä Huittisten hirvenpää kuuluu nykytutkimuksen mukaan maamme vanhimpiin taideteoksiin. Esine on valmistettu jossakin idempänä Suomessa tai Karjalassa."