Johdannoksi - lähteistä etc  Johdannoksi - Lähteistä     Isästä isään  Ancestor's Father Line • Ojaniemi - Yli-Rinta-Röyskö - Rinta-Röyskö     Esipolvitaulu - Ancestor chart  Esipolvitauluun  • ToAncestors Chart                                www.ojaniemi.com  Kimmo Ojaniemi's Homepage Kimmo Ojaniemi's Homepage         

Joku heistä ehkä on Salomon Ojaniemi
Katso kuva Salomonin joukko-osastosta
SALOMON HERMANNIN pka. OJANIEMI    →
Itsellinen (ent. Tarkka-ampuja)
s. 27. 7. 1848 Ilmajoki -- k. 30. 5. 1896

puoliso
KAISA VILHELMIINA Heikin tr. os. RISTIMÄKI
s. 14. 9. 1859 Seinäjoki --


Lapset:

Heikki Iisakki
HEIKKI IISAKKI OJANIEMI
s. 19. l. 1885 Ilmajoki --
Iisakin kummit olivat talollinen Matti Röyskö ja hänen vaimonsa Sanna Martintytär.
Iisakki lähti Amerikkaan 15. l. 1907.

puoliso Vihitty 29.7.1906
LYDIA ELISABET os. LAITILA
s. 26. l. 1889 Ilmajoki -- 

 

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
MARIA MATILDA
s. 28.11.1886-- k.16.11.1888

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
Salomon Ilmari
SALOMON ILMARI OJANIEMI
s. 3. 2. 1889 Ilmajoki--
Salomonin kummit olivat talollinen Herman Röyskö ja hänen vaimonsa Maria.

I puoliso Vihitty 12.2.1911
SAIMA SOFIA os. PELTOLA
s. 23 2. 1891 Ilmajoki --

II puoliso Vihitty 25.9.1926
ANNA HELENA os. HIRSIMÄKI
s. 27. 12. 1891 Ilmajoki --

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
Hilja Katariina Ojaniemi (Tikkaoja)
HILJA KATARIINA OJANIEMI
s. 20. 8. 1891 Ilmajoki --
Hiljan kummit olivat seppä Juha Österberg ja hänen vaimonsa Maria Kristiina.

puoliso Vihitty 16.3.1912
JAAKKO VIHTORI TIKKAOJA
s. 6. 8. 1884 Ilmajoki --



• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
Juho
JUHO OJANIEMI
s. 27. 5. 1894 Ilmajoki --
Juhon kummit olivat talollinen Kaapriel Rinta-Röyskö ja hänen vaimonsa Maria.

puoliso Vihitty 18.11.1916
ANNA ELIINA os. VÄHÄMÄKI
s. 24. 9. 1896 Ilmajoki --








TURKIN SOTURIN SALOMON HERMANNINPOIKA OJANIEMEN ELÄMÄN VAIHEITA

Kirjoittanut Erkki Ojaniemi

Salomoni oli yhdeksän lapsisen perheen, neljänneksi vanhin poika. Isä Hermanni ja äiti Maria, olivat Latva-Röyskön torppareita. Salomoni teki töitä kotitorppansa mailla, vuoteen 1870 saakka. Nämä ajat olivat erittäin kovia aikoja ns. nälkävuosia, tosin pahimmat vuodet sattuivat 1865-1868 aika välille. Tämän johdosta luultavasti Salomoninkin oli jätettävä kotitorppansa, ja lähdettävä töitä hakemaan muualta. Salomoni oli 22-vuotias kun hän muutti 2.1.1870 Jalasjärvelle, talollisen Matti Taivalmaan luo rengiksi. Jalasjärven kirkon kirjojen mukaan Salomoni oli kirjattu Jalasjärvelle muuttaneeksi 16.1.1870. Salomoni teki töitä Taivalmaalla kolme vuotta.

Vuoden 1873 aikaan, eri puolilla Suomea oli henkilöitä ("värväreitä"), jotka värväsivät nuoria miehiä Suomen Kaartin Pataljoonaan sotilaiksi. Vaatimuksena heillä oli, että miesten tuli olla tietyn kokoisia, hyväkuntoisia ja kaikin puolin moitteettomia henkilöitä. Jalasjärvellä Taivalmaassa ollessaan, Salomonikin tapasi kyseisen "värvärin". Salomoni täytti kait Kaartin Pataljoonan asettamat vaatimukset, ja niinpä hän solmi kuuden vuoden palvelussitoumuksen ("pestin"). Suomen Kaartin Pataljoonaan.

Katselmusluettelojen mukaan Salomon Hermannin poika (Hermansson) otettiin Kaartin palvelukseen 20.9.1873. Palvelukseen astuessaan kaikille niille, joilla oli ns. vaikeasti lausuttava pitkähkö suomalainen sukunimi, annettiin uusi, ruotsin kieleen sopiva nimi. Salomonista tuli luontevasti Salomon Hermansson, tarkka-ampuja n:o 112. Tästä alkoi Salomonin sotilaan ura.

Valitettavasti nämä sotaarkistosta pyytämäni, Salomonia koskevat tiedot katselmusluettelossa, olivat hyvin vähäiset. Ollessani puhelinkeskustelussa sota-arkiston virkailijan. Sirkka Syrjön kanssa, hän totesi että tämä niukka tieto Salomon Hermannin poika Ojaniemestä, johtunee siitä syystä, että hän joutui sairauden vuoksi eroamaan Kaartista kesken sopimuksen. Salomoni sai eron Kaartista heti Turkin sodasta palattuaan 12.8.1878. Turkin sodan eri vaiheet ja tapahtumatiedot sotilaista kirjattiin, täydennettiin, katselmusluetteloihin joskus 1879-80 luvulla, sitten kun sopimukset päättyivät. Sota-arkistosta olevista. Suomen Kaartin Pataljoonan päiväkäskykirjoista saattaisi kuulemma mahdollisesti löytyä enempi tietoa sotilaista, jotka joutuivat eroamaan Kaartista  sopimusajan päättymistä. Sopimusaikaa Salomonillakin olisi ollut jäljellä vielä vuosi. Salomon lähti Kaartista 12.8.1878 ja Ilmajoelle hän palasi 19.8.1878.

Salomonin palattua Kaartista, hänen nimensä jonkin ajan kuluttua näkyi Latva-Röyskön renkiluettelossa.

Salomonin Kaartista kotiutumisesta oli kulunut runsas vuosi, kun hän tapasi elämänkumppaninsa, Kaisa Vilhelmiina os. Ristimäen, joka oli Röyskössä piikana.  Heidät vihittiin 27.7.1880, Salomonin syntymäpäivänä. Tästä alkoi Salomonin ja Kaisan yhteinen elämä. Lapsia perheeseen syntyi viisi, vanhin Heikki Iisakki, Maria Matilda, joka kuoli ihan pienenä, Salomon Ilmari, Hilja Katariina ja Juho.

Salomoni ja Kaisa asuivat pienessä mökissä, Röyskölänkylään menevän ns. päätien ja Alaaseen-Röysköön menevän tien kulmassa, oikealla puolella olevalla pellolla. Tämä Salomonin ja Kaisan tupa oli ns. sotilastupa. ( kuva )

Elämä eteni Salomonin ja Kaisan tehdessä erilaisia töitä Latva-Röyskölle. Mm. Kurikan Maanmittauskonttorilta saadun tiedon mukaan, vanhoista lohkomispöytäkirjoista näkyi, että Salomoni on ollut ns. uskottumies kun Latva-Röyskön maita on lohkottu joskus 1880-luvulla. Tämä uskotunmiehen vakanssi on kuulemma siihen aikaan ollut  merkittävä luottamustehtävä. Salomoni loukkaantui näissä mittatöissä ja joutui jättämään tämän tehtävän.

Salomonin ja Kaisan yhteinen elämän taivalkesti 16 vuotta. Salomoni sairasti jotakin rintakipuja, hän kuoli 30.5.1896. Kuollessaan hän oli 48-vuotias. Tähän päättyi tämän hyvin värikkään elämänsä eläneen esi-isämme, ent. tarkka-ampujan, Salomon Hermanninpoika Ojaniemen maallinen matka.

Tästä eteenpäin oli Kaisalla elämä erittäin kovaa aikaa, neljän lapsensa kanssa. Leipä siihen aikaan oli varsin lujas, ei ollut mitään sosiaalisia avustuksia, kaikki mitä elämiseen tarvittiin oli otettava kovalla työllä. Elämän oli kuitenkin kaikesta huolimatta jatkuttava eteenpäin, päivä kerrallaan.

Kaisa oli kuulemma oikein pidetty ihminen koko Röyskölän kylässä, kaikki tunsi "pikku-mumman" oikein ahkerana ja kätevänä ihmisenä. Kaisalla oli Alaasen-Röyskön vieressä ollut oma peltosarkakin ja perunakuoppa. Näitä oli aina "tituleerattu" Kaisan pelloksi ja Kaisan kuopaksi. "Pikku-mumma" asui tässä Röyskölän kylän tuvassaan sellaiset 60-vuotta.

Tähän väliin sopisi tarina, Salomonin Turkin sodasta saaduista mitaleista. Tämä perustuu "pikku-mummalta" saatuun perimätietoon, jonka hän oli aikoinaan kertonut tyttären, tyttärelleen Salmin Sanelmalle.

Muutamia vuosia Salomonin kuoleman jälkeen, Kaisan luo oli tullut mies Ilmajoen AhonkyIästä. Kaisan muistin mukaan tämä olisi kuulemma ollut saman niminen mies kuin hänenkin Salomoninsa. Hän oli myös ollut Turkin sodassa. Tämän vuoksi Ahonkylän mies kait tiesi Salomonille myönnetyistä mitalleista, ja halusi ostaa ne mummalta, Kaisa myi mitallit miehelle, tietämättään kuinka arvokkaat ne olisivat olleet hänelle jonkin ajan kuluttua. Kaisa oli kuulemma saanut viljaa, ruista, jonkin verran maksuksi mitaleista.

Vähän myöhemmin Kaisa sai tietää, että hän olisi saanut pientä eläkettä "Banksuunaa", Salomonin kuoleman jälkeen, mikäli hänellä olisi ollut näyttää miehensä Turkin sodassa saadut mitallit, mutta kun mitalleita ei ollut, niin eläkekin jäi saamatta.

Kaisan vanhin poika, Heikki Iisakki oli 17-vuoden vanha nuori mies, kun kuuli äidiltään näiden isänsä Turkin sodasta saatujen mitallien myynnistä. Iisakki meni kyseisen mihen luo Ahonkylään, ja sanoi hänelle, että mitallit ei kuulu sulle, ne on mun isän mitallit ja minä haluan ostaa ne takaisin, mutta miespä ei Iisakille mitallia myynyt.

Tämä Salmin Sanelmalta kuulemani tarina näistä Salomonin turkinsodan mitalleista alakas kiinnostamaan niin paljon, että ajattelin ottaa selvää olisiko nämä mitallit vielä mahdollisesti jollakin Tuomikylän Ojaniemillä. Asia tuntui tosin aika mahdottomalta ajatukselta, mutta ryhdyin kumminkin selvittämään. Tähän voin vain lyhyesti todeta, että selvisihän mitallien olinpaikka, eri vaiheiden jälkeen, jollakin tavalla.

Tämä Kaisan kertoma saman niminen, Ahonkylästä mitalia ostamaan tullut mies ei suinkaan ollut ihan saman niminen, kuin hänen Salomoni, vaan kyseisen miehen vaimo kyllä oli Tuomikylän Ojaniemestä. Itse tämä Ahonkylän Turkin soturin nimi oli, Jaakko Lehtola. Mitallit ovat yhä tallella hänen sukunsa jälkeläisillä. Ilmajoen Ahonkylässä. Nämä mitallit tuotiin oikein nähtäväksikin. Tähän mitalliasiaan liittyy aika vahvasti myös toisenkin Turkin soturin mitallit. Tämän edesmenneen soturin nimi oli Matti Teerisalo, joka asui siihen aikaan Seinäjoella. Teerisalon mitallit ovat tänä päivänä hänen sukunsa jälkeläisillä Ähtärissä. Melkoisella varmuudella vois todeta, että Salomon Hermanninkin mitallit ovat tallessa, joko Ilmajoen Ahonkylässä tai Ähtärissä.



Suomen Kaarti Balkanin sotaretkellä 1877-1878 - Juttu Genos-julkaisussa →


- -

- -
Alaaseen Röysköön menevän koivukujan oikealla puolella ollut Salomonin ja Kaisan Mökki. Tämä on ollut kaikkien heidän lastensa syntymäkoti. myös Hiljan ja Jaakko Tikkaojan lasten syntymäkoti (kuvateksti Erkki Ojaniemi)

- -
Torpan paikka nykyään
Johdannoksi - lähteistä etc  Johdannoksi - Lähteistä     Isästä isään  Ancestor's Father Line • Ojaniemi - Yli-Rinta-Röyskö - Rinta-Röyskö     Esipolvitaulu - Ancestor chart  Esipolvitauluun  • ToAncestors Chart                                www.ojaniemi.com  Kimmo Ojaniemi's Homepage Kimmo Ojaniemi's Homepage         

Sunday, 01-Mar-2009 09:49:00 GMT