|
 Teoksen paikka kesäkuun alussa 2005. Puisto-osasto on jo siirtänyt muistomerkin tieltä paikalla olleet penkit ja joitakin istutuksia.
|
 Arkeologit Jukka Sipilä ja Satu-Maarika Isotalo aloittivat työnsä aamulla 7.6.2005. Menneiden aikojen kaupungin karttaa tehdään kolmiulotteisena, siis myös syvyyssuunnassa. Tästä syystä tarkat sijainnin ja korkeuden mittaamiset ovat tärkeää ja jatkuvaa rutiinia.
|
 Kaupungin kiinteistöosaston miehet määrittelevät perustusten paikan sentilleen suunnitelmaa vastaavaksi.
|
 Kaivinkone aloittaa rakennustyöt puistossa
|
 Jo parinkymmenen sentin syvyydessä tulee vastaan jotakin, joka täytyy tarkastaa.
|
 Näyttää siltä, että ensimmäiset kymmenet sentit ovat hyvin sekoittunutta maata, jossa on merkkejä useammaltakin vuosisadalta. Ehkä mukana on Veritaksen talon rakennustöiden aikaisia kaivuujätteitä.
|
 Pian tulee vastaan mystinen rajapinta
|
 Myöhemmin ilmenee, että raja kulkee läpi maakerrosten ainakin 1500-luvulle saakka.
|
 Tämä 1800 luvulla kaivettu, kivillä täytetty salaoja oli sekoittamassa maakerroksia. Arkeologien mukaan tällainen on tavallista kaupunkialueella.
|
 Ensimmäinen vastaan tullut rakenne oli käytäväkiveys, joka lienee ladottu Turun palon jälkeen.
|

|
 Arkeologin luvalla kaivinkoneella jatketaan varsinaista työtä eli perustusten kaivuuta. Läpikäyty maa-aines kuljetetaan täyttömaaksi muualle.
|
 Kaivaukset kuvataan ja kartoitetaan kerroksittain. Kuvassa arkeologi Jukka Sipilä
|
 Vaikka tällaisissa rakennushankkeiden edellä tehtävillä kaivauksilla ei useinkan noudateta tarkinta mahdollista järjestystä, lähes kaikki maaaines kuitenkin käydään lastan tai harjan kanssa läpi ja löytyneet rakennusten jäännökset ja esinelöytöjen paikat kirjataan kaivausalueesta tehtäville kartoille.
|
 Kartoille kirjataan myös tärkeimpien elementtien korkeus merenpinnasta.
|
 Kaivausten löytöaineisto koostui pääasiassa keramiikka- ja lasiastioiden sekä 1600- ja 1700-lukujen liitupiippujen katkelmista, mutta paikalta löytyi myös 4 kolikkoa, kertoo arkeologi Jukka Sipilä.
|
 Kaivauksia tehdään melkoisella kiireellä säässä kuin säässä ja ainakin ulkopuolisesta työ vaikuttaa fyysisesti raskaalta.
|
 Alueen etelälaidalta löytyi laajahkon pihakiveyksen jäännökset 1700-luvulta.
|
 1700-luvun talon viimeistään Turun palossa 1827 hiiltyneitä jäännöksiä.
|
 1700-luvun talon jäännösten alla oli 20-30 cm paksu täyttömaakerros, jonka alta löytyi jälleen lattialankkuja.
|
 Vanhan hirsilattian päälle oli kasattu hiekkaa ja savea niin, että se oli säästynyt 1600-luvun alusta tähän päivään.
|
 Maakuntamuseon arkeologi Aki Pihlman tutustumassa Sipilän ja Isotalon urakkaan
|
 Kuvassa olevalla lattialla ei oltu kävelty noin 400 vuoteen. Tämä mielessä pyysin arkeologeilta luvan ottaa vanhoilla lankuilla pari askelta. Sain luvan. Lattia on selvästikin ollut tasainen, mutta se vietti pahasti joelle päin. Ehkä se on vajonnut ajan myötä.
|
 Samaisessa 1600-luvun asumuksessa on ollut uuni, josta jäljelle on jäänyt pohjakiveys.
|
 Sipilän mukaan on hyvinkin mahdollista, että uunin rakennuksessa on hyödynnetty 1537 palaneen luostarin rakennuskiviä.
|
 Tässä kohdassa saavutettiin perustusten ja routasuojauksen vaatima kaivaussyvyys. Juuri kun oltiin tulossa 1500-luvulle ja mahdollisesti luostarin muureille. Sain pienellä suostuttelulla arkeologit myöntämään, että aika tavalla harmittaa, mutta ilmeisesti he kuitenkin ovat tottuneet tällaiseen.
|
 Tämä muinaisen asumuksen pohja ja kaikki mitä turkulaiset ovat paikalle sitä ennen jättäneet jää muistomerkin alle hyvään säilöön.
|
Tämän jälkeen alkoi perustusten rakentaminen →
|