Kimmo Ojaniemen kotisivulle >>


Muistomerkki Suunnittelu Valmistus Asennus Paljastus

	Kuvat on otettu 7.10.2005 Katso myös Veritaksen muistomerkistä tekemä hieno sivusto >>>
	•
	•
	•
	•
	•
	•
	•
	•
	• Tämä sivusto on vielä hieman kesken

Dominikaanit Turussa

Dominikaanikonventin muistomerkki Turun Olavinpuistossa. Teos jonka parissa työskentelin 4 vuotta. Teos paljastettiin 7.10.2005.

Suostuin pyydettyyn tehtävään harkittuani asiaa muutaman sekunnin. Tehtävä oli kuin unelma. Aikaa teokseen paljastukseen oli yli neljä vuotta ja tilaaja ei asettanut juurikaan reunaehtoja.

Aloitin tutustumalla maastoon ja paikan historiaan. Kun tutustuu dominikaanikonventin historiaan on välttämättä tutustuttava myös Turun varhaiseen historiaan ja jos aikoo saada kokonaiskuvan aiheesta täytyy perehtyä myös dominikaaniveljeskunnan alkutaipaleeseen. Molemmat ajoittuvat 1200 -luvuille.

Tapauksissa, joissa aihe on ulkoa annettu, ensimmäiset visiot syntyvät heti ensimmäisellä minuutilla vähän samaan tapaan kuin lukiessa tekstiä, jossa kuvataan paikkaa, josta ei lukijalla ole mitään tietoa. Taustatietoja kerätessä syntyy runsaasti visioita, jotka jäljittelevät todellisuutta. Olen siis aikakoneellani käynyt katselemassa munkkeja erilaisissa tilanteissa. He liikkuivat arkisissa tilanteissa Turkulaisten keskuudessa. Luultavsti he käyttivät suurimman osan ajastaan sellaiseen mikä liittyi elämiseen, kanniskelivat vettä ja kaalinpäitä, keräsivät mustikoita jokivarren rinteillä ja tinkivät huonolla suomenkielellä kalastajilta kuhia ja ahvenia puoli-ilmaiseksi ja varmasti he myös kalastivat.

Kyllähän he saarnasivatkin ja huomauttelivat pakanallisista tavoista ja vallankin väärästä tavasta uskoa . Tämähän se oli heidän tehtävänsä ja tätä he tekivät väsymättä kaikkialla mistä ihmisiä löysivät. He kävelivät ja kävelivät ja taas kävelivät.

Kerran katselin polun syrjästä siinä nykyisen Olavin Krouvin paikkeilla kun ryhmä munkkeja mustissa, pellavakankaisissa kaavuissaan matkasi jalan aikamoista kyytiä jokirannan haavikkoon tallautunutta polkua pitkin tuomiokirkolle päin. He olivat vakavia miehia, mustaleukaisia ja tummakulmaisia ja pelottavan näköisiä. Tämä näkymä iskostui mieleeni, sillä he näyttivät hyvinkin vierailta siinä hopeisten puiden vaaleassa siimeksessä. En tiedä mitä he olivat toimittamassa. Ehkä tämä sijoittui aikaan, jolloin he olivat vasta etsimässä sopivaa paikkaa orastavan kaupunkiasutuksen laitamilta.

Kyllä he tekivät vaikutuksen. Mitä se mahtoi Maskun tai Kalannin maamies ajatella kun ulkomaalainen, outoja puhuva mies mustassa huppukaavussaan sauvoi paikalle heilutellen oikeaa kättään rintansa edessä. Varmasti käskivät lasten mennä uksien taa.

Mustat veljet toivoivat, että täällä ihmiset voivat hyvin kunhan uskovat oikein. He eivät kolonisoineet maata, he kolonisoivat mieliä ja taisivat onnistua aika hyvin. Heidän puumerkkinsä löytyy vieläkin jokaisen suomalaisen sielusta ja mustissa puvuissa sitä vieläkin täällä saarnataan.

Kun tehdään veistosta, siinä vaikuttaa materia yhtä paljon kuin henki vaikka aiheena olisi paavillinen sääntökunta. Paikaksikin täytyy valita sellainen, että siihen voi rakentaa purkamatta vaakuutusyhtiötä sen tieltä tai kaatamatta puita. Paikallaan muistomerkki on jossain luostarin alueen tai rakennusten reunamilla, mutta paikalla, jossa on tapahtunut paljon silloin keskiajalla ja koko ajan tähän asti. Muistomerkin perustuksia varten tehtiin kuoppa joka ulottui 1600 -luvun alkupuoliskolle. Joka sen kuopan näki, näki, ettei menneisyys kaukana ole.

Arvata saattaa, että luostarilla oli portti ja jollei ollut, niin nyt on. Portilla on valtavasti symboliarvoa kristinuskossa kuten muun muassa Pietari tietää. Uskoisin, että tästä portista pääsee kamelinkin kyydissä liikoja kiemurtelematta sisälle. Dominikaanit Turussa olivat tiukkoja sen suhteen ketä päästivät portistaan, mutta toisaalta visusti suojelivat niitä, jotka heidän mielestään olivat sen arvoisia,

Kun tehdään muistomerkkiä ikuisiksi ajoiksi, materiaalien täytyy olla pyhiä; messinkiä, kiveä, pronssia. Löytyyhän niitä reunaehtoja siis. Dominikaanit itse asettivat niitä ja entropia ja korroosio tietenkin. Kiveen kaiverretaan tekstit latinaksi, joka minusta on tärkeää. Kaiverretaan myös luostarin sinetti, jonka tekstin ymmärtää jokainen; s' fratrum predicatorum fillandie. Sinetin kuva sen sijaan on vaikeampi ymmärtää. Siinä Pyhää Olavia saatellaan porteille. Sotapäälliköksi hänen täytyi olla todellinen suhdetoiminnan mestari

Pyhän Olavin konventin muistomerkki on ollut erittäin monpolvinen ja kiinnostava projekti

Kimmo Ojaniemi
www.ojaniemi.com

Dominikaanit Turussa sivuston kuvien ja tekstien
tekijänoikeudet ovat Kimmo Ojaniemen, jollei
kuvan tai tekstin yhteydessä toisin mainita. Kuvien
tai tekstien lainaaminen on kiellettyä ilman lupaa.
Kuvista on pyynnöstä saatavilla suuremmat versiot

Tämä sivusto on vielä hieman kesken

Web Design Kimmo Ojaniemi